keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Suunnitelmat uusiksi

Juu eli heti alkuun kerron, että en saa sitä oppisopimuskoulutuspaikkaa josta oon niin haaveillut.. Eli menee siis suunnitelmat uusiksi, taidan suunnata suoraan työelämään kun valmistun, ellei jostain tosi läheltä löydä sitten muuta paikkaa jonne pääsis oppisopimuskoulutukseen.

Näyttö meni tänään koulussa hienosti, ei tullut mitään pahempia mokia, huomenna vielä arvostellaan :) Nyt odottelen että hoitopupu saapuu meille, kohta vois alkaa vähän tiskaamaan, siivoomaan ja sit pitäis laittaa vielä Saku-kani makkariin, ja tytöt eteiseen/vessaan, odottamaan sitä kun se hoitokani saapuu. Kokeillaan sitten melkeen heti että mitä toisistaan tuumaavat, ja huomenna jatketaan tutustuttamista. Tarkotus oli kokata lasagnea tänään ruoaksi, mutta maito on loppu enkä jaksais lähteä sitä enää hakemaan..

Mitäs vielä. Eipä kai mitään, jos sitä tosiaan alkais siivoamaan nyt, ettei jää kaikki ihan viime tippaan :D

tiistai 28. helmikuuta 2012

28.2

En nyt keksinyt mitään parempaa otsikkoa tällaselle turhapostaukselle.

Eilen sain otettua vielä muutaman kivan studiokuvan meidän Veerasta, ja vaikka itse sanonkin, niin toinen niistä kuvista oli tähän mennessä ainoa täysin itse ottamani ja muokkaamani, johon olen 100% tyytyväinen, ainakin toistaiseksi, kun en ole siitä mitään kritiikkiäkään saanut. Keskisommittelu ehkä vähän häiritsee, mutta toisaalta se omasta mielestäni toimiikin tollasissa studiokuvissa, jossa eläin etenkin katsoo suoraan kameraan. :) Toivottavasti sais jatkossakin tällasia onnistumisia tässä kuvaamisessa, vasta-alkajahan mä olen vielä, ja tuun pitkään olemaan. Ne, jotka ihmettelee, että miksi kuvaan vaan kaneja, niin siksi, koska en aio keskittää koko mun kuvausintoa sellasiin tylsiin perusräpsyihin esim. makrokuva pöydänkulmasta tai vesitipasta tai jotain muuta ihan yhtä viisasta. Aion pysyä kannassani ainakin tietyissä määrin, ja ei mulle jääkään enää muuta kuvattavaa kuin kanit ja.. jo, ei mitään muuta :D

Janin (mun mies :3) kanssa eilen haaveiltiin joskos kesällä lähtis jonnekin matkalle, sillä kun on vissiin vaan viikko kesälomaa joten se olis kiva viettää sitten "kunnolla". Mä haluisin äkkilähdölle, pääsis halvemmalla, mutta siinä on se riski ettei sitten olekaan mitään kivaa lomakohdetta saatavilla ja plääh. Pitäis repiä jostain rahaa matkaan.. Annetaankohan pankissa lainaa sellaseen? :D Opintolaina kävi kanssa mielessä mutta en nyt oikeen tiedä, tulevaisuuden suunnitelmat ei anna mun rahatilanteen puolesta oikeen sopivaa rakoa sen lainan poismaksamiseenkaan. Olis kyllä toisaalta niin paljon helpompaa.. Pitää nyt miettiä.

Mitäs vielä.. Kanit on kasvattaneet itselleen kunnon leukiksen, ne oli päässeet käsiksi pellettisäkkiin kahtena päivänä peräkkäin, vaikka toisena päivänä luulin ovelasti laittaneeni sen niiden ulottumattomiin. Mihin nää elukat nyt ei pystyisi, ei pitäisi aliarvioida. Tällä hetkellä pellettisäkki on kaneilta suojassa tuolilla, keskellä keittiön lattiaa. En voinut laittaa sellasen hyllykön lähellekään, kun kyllä noi sitten tajuaisi hypätä ekaksi hyllylle ja sieltä tuolille säkin kimppuun. Ton pellettirohmuilun ansioista heinää ei mennyt niiden suihin ollenkaan kahteen päivään, nyt sitä oli yön aikana mennyt molemmat kaukalolliset tyhjäksi kuten yleensäkin. Nyt kanit vaan laihikselle, pelletit pannaan vähäksi aikaa kokonaan pois ruokalistalta ja eletään vaan heinällä, vedellä, ja tosi pienellä määrällä tuoretta. Enhän mä voisi näitä kokonaan ilman tuoretta jättää, pikku pallerot, pakko vähän hemmotella dieetistä huolimatta :3

Ai niin, ja huomenna meille tulee TAAS hoitopupu. :D Tällä kertaa leikattu uros, onneksi, aiemmin on ollut vaan leikkaamattomia. Sitten onkin muutaman päivän ajan neljä pupua huushollissa, kunnes tää Saku-kani lähtee omaan kotiinsa. Kun pupu haetaan, niin jos saan omistajista luvan, laittelen tänne vähän kuvia ja videotakin hänestä :) Pöpö on alkanut muuten nuolemaan mun vaatteita, housuja varsinkin, kun toi Saku on niitä merkkaillut. Veeraltakin on pari lipaisua saatu :D Ne varmaan luulee mun olevan joku kani, kun eivät osaa tota hajua suoraan siihen Sakuun yhdistää, vaan luulevat sen olevan mun ominaishaju :3


Sitä uutta hoitopupua vois koittaa saada asumaan tyttöjen kanssa sen kaksi viikkoa mitä täällä on, jos ei kauheita tappeluita tulisi. En ollenkaan tiedä onko se alistuva vai pomottava luonne, kun ei ole kuulemma koskaan toisten kanien kanssa ollut. Joten saa nähdä. Jos sujuu hienosti ilman mitään tappeluita, niin laitan lähes koko ajan asumaan näiden tyttöjen kanssa samassa laumassa. Jos tulee vähän tappeluita, niin voin päästää samaan tilaan jaloittelemaan aina kun olen paikalla. Mutta jos hän pahasti turpaan noilta ottaa, niin sitten hän joutuu ikävä kyllä pari päivää asua häkissä ja pääsee sieltä jalottelemaan kun oon paikalla ja tytöt makkarissa, ja sitten Saku-kanin lähdettyä pääsee vessaan/eteiseen asumaan. Toivotaan parasta.

Huomenna mulla on juhlapalvelunäyttö koulussa, isolla keittiöllä pidetään harjakaiset. Meidän kouluun rakennetaan siis jonkunlaista lisäsiipeä, ja käsittääkseni ne harjakaiset on sellanen tilaisuus, jossa juhlitaan sitä että saadaan joku vesikatto valmiiksi. Multa tilattiin sinne sellanen suklaa-mokka-omenatäytekakku, ja sitten pääsen vissiin tarjoilemaankin. Oon muuten ihan rakastunut tarjoiluun viimeaikoina, Menuetissa ollessa en oo muuta halunnutkaan tehdä kuin vaan tarjoilla. :D Tänään soitan myös tonne viereiseen kahvila/leipomoon kun eivät ole mulle vieläkään takas soitelleet vaikka lupasivat, prkl >:( Laitan lisää postausta varmaan myöhemmin tänään tai sitten huomenna, että mitä sieltä leipomosta sanottiin.


Tässä kaikki tällä kertaa, loppuun vielä ne kuvat mitä Veerasta eilen otin.


Tässä tällanen ihan perus valkosella pohjalla :)



Ja tässä tämä johon itse olin erittäin tyytyväinen :)

tiistai 21. helmikuuta 2012

Kuulumisia jälleen

Me ollaan vietetty kanien kanssa ihan normaalia arkea näin hiihtoloman yhteydessä, ei mitään kummempia. Lievää mustasukkaisuutta on ollut ilmassa, kun on tuo leikkaamaton poitsu hoidossa, niin kaikkea pitää merkata, ja taidan huomioidakin sitä liikaa meidän tytsyjen mielestä.. Eilen olikin mukava yllätys kotiin tullessa.. olin ollut pois n. 24 tuntia, ja mua kohtasi ihana näky: heinäteline (pyykkikori) oli vedetty nurin, kaikki heinät levitelty lattialle tasapaksuksi kasaksi. Heinien seasta löytyi kakkaa ja muutamat pisutkin. Yksi viherkasvi oli vedetty myös alas, onneksi eivät olleet syöneet sitä ollenkaan, kun en edes tiedä onko tuo myrkyllinen. Oli sitä kyllä laahattu vissiin lattiaa pitkin kun oli häkin luona, mutta ei sentään mitään pahempaa sattunut. Postauksen loppuun lisään vielä todistusaineistoa tapahtuneesta :D

Minä odotan nyt innolla että saisin kamerani postissa, tilasin siis cyberphotosta canon eos 550d:n. Aluksi harkitsin 1100d:tä, mutta päädyin kuitenkin tuohon kalliimpaan versioon, moni sanoi että on parempi vaihtoehto kuin markkinoiden kuulemma halvin ja surkein eos:lainen joten ei siinä kauaa pitänyt miettiä :)

Ai niin ja päivitän tämän blogin nimen nyt vähän ajankohtaisemmaksi, eli nimen perään tulee myös kokki, eli minä. Olen miettinyt jo pitkään että olisi ehkä kiva kirjoitella mun omaakin elämääni tänne blogiin, eikä tarvitsisi kuitenkaan tehdä omaa blogia erikseen mun jutuille. Kokki tulee siis siitä, että opiskelen nyt viimeistä vuotta ravintolakokiksi :)

Eilen olinkin koko päivän siskoni luona (asuu samassa kerrostalossa, kerrosta ylempänä), ja käytiin yhdessä kaupassa, katsottiin telkkaria, tehtiin ruokaa ja leivottiin. Söin Varmasti parasta ruokaa pitkään aikaan. Ihan simppeliä perunaviipalevuokaa, jossa oli seassa tomaatti-jauhelihaseosta (oli ruskistettu pannulla aiemmin), ja pekonisiivuja. Sisko vain latoi kaikkea siististi vuoan pohjalle, päälle vähän vielä perunaviipaleita ja vielä yksi purkki valion kolmen juuston ruokakermaa (tuotesijoittelua!!!). Uunissa 180 astetta ja 40 minuuttia, ja oli niin mahtavan makuista... Niin ja tietenkin päälle myös vähän suolaa ja pippuria. Tuohon meni 10 perunaa, 1 paketti pekonia ja olikohan 400g jauhelihaa, ja pari tomaattia. Nam.

Jälkkäriksi mä väsäsin brownie-juustokakkua, joka on mun uusi suosikki. Sain Maku-lehden tilauksesta kylkiäisiksi sellaisen leivontakirjan, jossa on jonkun brittiläisen hummingbird bakeryn erilaisia ohjeita, sieltä bongasin tuon ohjeen. Kaikki ovat kehuneet sitä todella hyväksi, ja sitä se on munkin mielestä. Siihen tulee siis browniepohja, vaniljajuustokakkua päälle ja vielä vadelmakermaa. http://www.goodtoknow.co.uk/recipes/433316/Hummingbird-Bakery-raspberry-cheesecake-brownie Tuossa vielä linkki siihen ohjeeseen, mikäli jotain kiinnostaa. Itse käytin tomusokerin sijasta ihan tavallista sokeria kylläkin, aiemmin tein sen vahingossa, ja toisella kerralla, eli eilen, ihan tarkoituksella kun en halunnut kakusta tulevan yhtään makeampaa mitä oli jo viimeksi.
Mokasin myös siinä, että kun sulatin vadelmat siihen kermavaahtoon joka tulee päälle, niin en tajunnut siivilöidä niitä, ja heitin suoraan kerman joukkoon, ja sähkövatkaimella sekaisin. Kermahan alkoi juoksettumaan, mutta minä fiksuna heitin sen pakkaseen ettei juoksetu enempää ja syötiin sitten browniejuustokakkua ja vadelmajäädykettä, oli se hyvää noinkin :D Ei se vaan koulussa tehdessä juoksettunut, mutta ensi kerralla pitää pelata varman päälle ja siivilöidä vadelmat (siis että saa sen nesteen pois), sekä sekoittaa ne varovasti käsin joukkoon, ettei juoksetu.

Tässä  vielä se lupaamani video kanien tuhoista.. :D (Älkää välittäkö mun äänestä :3)


Loppupäivä mulla meneekin vain dataillessa, ja kanien kanssa touhutessa. Kiitos ja kuulemiin :)

lauantai 18. helmikuuta 2012

Esteura alkuun!

Meille tuli siis muutama päivä takaperin oikein hienoja esteitä, neljä kappaletta. x-este, a-este, pystyeste, ja sitten sellanen "aita" missä saa tavallaan kolme estettä. :) Kaksi on vielä tulossa, toinen oli ainakin pituushyppyyn. :) On niin upean näköisiä, ja todella huolella tehdyt, jokainen kulma ja reuna hiottu kauniiksi. Äitini työpaikalla on siis asiakkailla käytössä sellainen "paja", jossa rakentelevat kaikennäköistä tialuksesta. Eipä ollut hinnallakaan pilattuja nuo esteet, 15 euroa kaikki yhteensä, puomeineen päivineen. Kyllä kelpaa sitten siellä tulevissa estetreeneissä tuoda omatkin esteet mukaan ! :)

Pöpön kanssa alettiin sitten harjoittelemaan välittömästi, ja neiti meni niin hienosti, että olin ihan pakahtua ylpeydestä! <3 tunnin harjoittelun jälkeen meni jo n.30cm korkeutta ja pituutta samassa esteessä :)) Ei vois paremmin  enää toivoakaan. Veera ei tykännyt ollenkaan, jähmettyi paikoilleen, murisi mulle ja yritti vielä näykkäistäkin kädestäni kun vähän tuuppasin pyllystä että hyppäisi. Siihen loppui sitten Veeran esteura, en tahdo toista pakottaa jos ei kerran tahdo :) Vielä on mietinnässä, että otetaanko Veeraa treeneihin enää mukaan. Säälittäisi jättää toinen yksin kotiin, tosin mitä se siellä kisassakaan tekisi, olisi vain boksissa kyhjötämässä.

Meillä on nyt myös hoidossa kahden viikon ajan 7kk ikäinen hermupoika, väriltään luonnonharmaa perhonen (en tiedä onko puhdas, papereita ei ainakaan ole), ja hän on varsinainen hurmuri :) Käsiteltäessä kyllä oikea rimpula, tällä hetkellä hänen ansiostaan omistan oikeassa kämmenselässä 7cm pitkän haavan, ja rinnassa kivat raapimisjäljet. Olipas mukavaa tarjoilla koulussa asiakkaille, moni katsoi mun kättä vähän turhan pitkään.. :D Muuten tämä hoitopupu on oikea unelma, rakastaa silityksiä ja viihtyy ihmisen luona, ei lainkaan arka. :) Käytin häntä myös ensimmäisen kerran ikinä ulkona, parvekkeella vain tosin, ja ihan pienellä pakkasella. Oli todella utelias :) Kokeiltiin myös esteitä, mutta toinen oli niin väsynyt ettei meinannut silmät pysyä auki, joten vein pojan omaan huoneeseensa, sai nukkua rauhassa. :)

Kuitenkin, kun tuollaista rimpulaa "pääsee" käsittelemään, niin omia pupuja syliteltäessä tulee vaan niiiiin helpottunut fiilis, että omat rakkaani ovat nätisti sylissä. :) Tuntuu niin omituiselta kamalan rimpuilijan jälkeen saada syliin silkinpehmeä, löllö karvakasa :) Ei haittaa sitten ollenkaan, että omat pupuni ovat arkoja, kun vaihtoehtona on tuollainen rimpula.. :D Todella mukavaa muutenkin, että saa näitä pupuja hoitoon, saan kokemusta erilaisista kaneista. Tässä kaikki tällä kertaa, Siiri kiittää ja kuittaa. :)

lauantai 11. helmikuuta 2012

Loikkimista :)

Tänään oli palojoella ev estekisat, ja täytyy sanoa että etenkin Pöpöstä saan olla todella ylpeä ! :)

Hienosti tyttö meni, vaikka puomit lenteli miten sattuu mutta _todellakin_ yritti parhaansa, ja nyt ymmärrän miltä vanhemmista tuntuu kun lapset oppii jotain uutta.. :') Minun pikku palleroni hyppii jo esteitä <3

Veerakin kovasti yritti, meni vain hieman lukkoon ja lopputuloksena oli se, että Veera töni alimmat puomit ales, ja ryömi sieltä alta.. :'D Tytöllä on ihan oma tyylinsä näköjään.. :P Veeran kanssa nyt katsotaan, et kun saadaan kotiin ne kunnon esteet että tykkääkö se loikkia vaiko eikö. Sit jos ei niin kokeillaan jotain muuta temppuilua agilitymuodossa, jos ei sekään käy niin annan Veeran elää rauhassa eläkettään :) Eihän toista viitsi esteille pakottaakaan, koska se nyt ei ole sitten kenestäkään hauskaa.

Nähtiin myös ihania 5vk:sia leijonaluppavauvveleita, sain pitää yhtä kädellä ja aaaaaaawwwwww <3 Sydän suli :) Kanikuume on jo ihan tapissa :D Voi että.. Nyt odotellaan innolla niitä helsinkin kisoja 11.3, Pöpön suhteen varsinkin toivon että edistyttäisiin ja ehkä saisi edes jotenkuten puhtaasti sen radan mentyä, ainakin ilman hylkyä tai keskeyttämistä. :)

Tässä muutamia kuvia kisoista, (c) Janette :)


Veera kidutettavana :D

Pöpö ja Janeten puputit Candy sekä Caramelli :)

Se hyppää! <3

Veera taas ei hyppää :D

maanantai 6. helmikuuta 2012

Päivittelyä pitkästä aikaa :)

Anteeksi pitkät päivittelytauot, on ollut niin paljon tekemistä meillä.

No ainakin voin kertoa ilouutiset: Pöpö ei olekaan tiineenä ! :) Olin jo hetken valmistautunut vauveleihin mutta ei ole poikasia kuulunut vaikka tiineysaika on ylittynyt jo viikolla joten eiköhän voida huokaista helpotuksesta. :P Kanit elelee ihan normaalia elämäänsä ja mitään  erityistä ei ole tapahtunut sittemmin.

Näistä kuoriutuu kyllä koko ajan vain kivempia piirteitä esiin, ovat oikeasti niin uteliaita tapauksia kuin kuvitella saattaa. Jos todella aikaisin aamulla, ja myöhään illalla istun sohvalla niin saan todistaa aina kunnon ilakointinäytökset. :) Kanit tykkää juosta täysillä toisiaan päin ja väistävät viime hetkellä, tehden samalla kunnon iloloikat. Tällä hetkellä Veera on kuumeisena aktivointilelun kimpussa, ja äsken tais tehdä taas vaihteeksi pari iloloikkaakin. Kunnon pyrähdyksiä ihme ääntelyiden saattamina, äkkipysähdyksiä ja sitten möllötetään minua ihmeissään että "Mitäs tuijotat?". Ei varmasti ole sattumaa että juuri sinä yhtenä iltana sain viestiä facebookin kautta, että kaksi kania olisi kodinvaihtajina. :) Eiväthän nämä mitään sylipullia ole, mutta hyvä niin koska pidemmän päälle en minäkään jaksaisi koko ajan jaloissa pyöriviä kanisiskoksia.

Meillä (taas vaihteeksi) kanikuumeillaan ja pahasti, kesän poikasta ei malteta odottaa sitten yhtään. Nyt pitäisi odottaa emän astutusta, sitten odottaa poikasten syntymistä, poikasten kasvua että voisi sieltä varata jonkun ja vielä että se poikanen pääsisi kotiinkin! Ja siitähän ne ongelmat vasta alkaakin. Pitää vähän sumplia tän majottamisen kanssa, taitaa olla niin että uusi kani tulee aluksi joko makkariin asumaan, tai sitten laitan tähän väliin jonkun kompostiaidan joka pitää kanit tavallaan "lähekkäin" muttei tappeluetäisyydellä jos aluksi ei sujukaan niin hienosti. Poikanen pääsisi muuten kylpyhuoneeseen majoittumaan mutta tarkemmin ajateltuna se ei ole hyvä ajatus koska muuten meidän kotona ei olisi jäljellä enää ollenkaan "ei kenenkään maata", ja sekös vasta tutustuttamista hankaloittaisikin. Uutta tulokasta päästetään myös tietenkin päivittäin jalottelemaan näiden meidän pupujen "reviirille", jotta tottuu tuoksuihin ja että yhdessä pitäessä poikanen tietää myös kaikki turvapaikat jos alkaa isot ja ilkeät mustat puput liikaa kiusaamaan. Toivotaan vaan nyt että kaikki menisi hyvin, ettei tarvitse liikaa hätäillä . :)

Mitäs vielä.. Tein zooplussaan tilauksen ja sieltä on nyt tulossa heinä/salaattipallo, pajupallo jossa jotain nameja sisällä, ja sellainen pajutunneli mitä saa nakerrella. Olikohan siinä vielä sellasta kasvatettavaa ruohoakin, jotain viljasekoitusta jota ennenkin kasvatettiin kaneille, mutta onnistuin homehduttamaan sen multa-alustan joten piti tilata uusi. :D Niin ja onhan meille tulossa poikapupukin hoitoon pariksi viikoksi, sitäkin odotan innolla että minkälainen tapaus sieltä tuleekaan. :) Nyt on eletty siis kaikin puolin tosi aktiivista aikaa tän kaniharrastuksen suhteen, on kisoja, poikashaaveita, ostoksia ja hoitopupuja. Kyllä se vaan on myönnettävä että tämä harrastus vie mennessään ! :) (niin ihmiset kuin rahanikin, heh :D)